Kirjotan nyt viimeisistä päivistä Uudessa-Seelannissa koosteen yhteen postaukseen.
Tosiaan tiistaina oli aamusta se benjihyppy. Hypyn jälkeen palasin takaisin bussilla Queenstowniin. Kävellessäni bussilta hostellille törmäsin Victoriaan ja Stephaniin (Victorian kanssa hengailin ekoina päivinä, kunnes tiet erkani Victorian jäätyä pois bussista. Stephan on se kenen kanssa mut tungettiin samaan kajakkiin ekana päivänä). Ne oli juuri saapunut Queenstownin. Käytiin yhdessä syömässä ja vaihdettiin kuulumisia.
Kävellessä takaisin hostellille törmättiin Youtubettajaan Backpacking Bananas. Minä ja Victoria oltiin aluks ihan innoissaan, koska kumpikin seurataan sitä ja sekin on tehnyt ton Kiwi Experiencen ja sen videon perusteella mekin päätettiin tehä se. Selvis kuitenkin pian, että se oli sillä hetkellä töissä matkatoimistossa ja yritti heti myydä meille kaikkea. Huoh.
Käytiin hostellilla lepäilemässä ja illalla mentiin Victorian kavereiden kanssa rannalle istuskelemaan. Tapasin siellä tosi mukavan suomenruotsalaisen tytön, kenen kanssa juteltiin aika pitkään. Käytiin myös pyörähtämässä baarissa, mutta musiikki oli tosi huonoa, joten mentiin jo puolilta öin nukkumaan.
Keskiviikona mun piti vaihtaa hostellia, joten aamu kympiltä luovutin huoneen ja vein tavarat uuteen hostelliin. Kiertelin kaupungilla hetken aikaa ja yhdeltä kirjauduin sisään uuteen hostelliin. Loppupäivän vietin Netflixiä kattellen.
Yöllä meijät herätti lauma kännisiä Saksalaisia tyttöjä. Yksi niistä oli niin kännissä, että oksentaessaan vessan lattialle hän myös paskoi ja kusi alleen <3 Ihanaa. Voi sitä huudon ja naurun määrää siinä kohtaan. Me kaikki muut huoneessa nukkuneet käytiin vuoron perään karjumassa niille että turvat tukkoon, mutta ei auttanut. Tunnin verran sitä mekkalointia kesti ja lopulta saatiin taas unen päästä kiinni.
Torstai aamulla oli taas aika hypätä bussiin ja suuntana oli Lake Tekapo. Olin odottanut tätäkin paikkaa tosi kovin, mutta kuinkas kävikään. Satoi ja ukkosti koko päivän. Eli vietin päivän lukien kirjaa hostelli huoneessa ja rentouduin.
Perjantaina hypättiin taas bussiin ja siirryttiin maanjäristys kaupunkiin Christchurchiin. Siellä kävin vähän pyörimässä hostellin läheisyydessä, mutta eipä siellä juuri mitään ole. Sillon muutama vuos sitten ollut tosi paha maanjäristys tuhosi koko kaupungin ja niillä menee vuosikymmeniä sen korjaamiseen. Yks ihan hauska nähtävyys oli ostoskeskus, mikä oli tehty noista "shipping containereista".
Loppu illan katoinkin taas Netflixiä.
Lauantaina aamulla oli herätys 245 ja kyyti lentokentälle lähti 330. Lento takaisin ausseihin lähti kello 6 aamulla. Sniif. Oli kyllä tosi haikea fiilis.
Kuluneet 4 viikkoa Uudessa-Seelannissa oli aivan mielettömät! Uusi-Seelanti on kun joku satumaailma, ei sellasia maisemia vaan ole olemassa! Aivan mieletön! Lisäks tapasin niin monia ihmisiä ja koin niin monia uusia asioita. Aivan mielettömän ihanaa aikaa! <3 Aijon ehdottomasti mennä takaisin Uuteen-Seelantiin jossain vaiheessa!
Tosiaan tiistaina oli aamusta se benjihyppy. Hypyn jälkeen palasin takaisin bussilla Queenstowniin. Kävellessäni bussilta hostellille törmäsin Victoriaan ja Stephaniin (Victorian kanssa hengailin ekoina päivinä, kunnes tiet erkani Victorian jäätyä pois bussista. Stephan on se kenen kanssa mut tungettiin samaan kajakkiin ekana päivänä). Ne oli juuri saapunut Queenstownin. Käytiin yhdessä syömässä ja vaihdettiin kuulumisia.
Kävellessä takaisin hostellille törmättiin Youtubettajaan Backpacking Bananas. Minä ja Victoria oltiin aluks ihan innoissaan, koska kumpikin seurataan sitä ja sekin on tehnyt ton Kiwi Experiencen ja sen videon perusteella mekin päätettiin tehä se. Selvis kuitenkin pian, että se oli sillä hetkellä töissä matkatoimistossa ja yritti heti myydä meille kaikkea. Huoh.
Käytiin hostellilla lepäilemässä ja illalla mentiin Victorian kavereiden kanssa rannalle istuskelemaan. Tapasin siellä tosi mukavan suomenruotsalaisen tytön, kenen kanssa juteltiin aika pitkään. Käytiin myös pyörähtämässä baarissa, mutta musiikki oli tosi huonoa, joten mentiin jo puolilta öin nukkumaan.
Keskiviikona mun piti vaihtaa hostellia, joten aamu kympiltä luovutin huoneen ja vein tavarat uuteen hostelliin. Kiertelin kaupungilla hetken aikaa ja yhdeltä kirjauduin sisään uuteen hostelliin. Loppupäivän vietin Netflixiä kattellen.
Yöllä meijät herätti lauma kännisiä Saksalaisia tyttöjä. Yksi niistä oli niin kännissä, että oksentaessaan vessan lattialle hän myös paskoi ja kusi alleen <3 Ihanaa. Voi sitä huudon ja naurun määrää siinä kohtaan. Me kaikki muut huoneessa nukkuneet käytiin vuoron perään karjumassa niille että turvat tukkoon, mutta ei auttanut. Tunnin verran sitä mekkalointia kesti ja lopulta saatiin taas unen päästä kiinni.
Torstai aamulla oli taas aika hypätä bussiin ja suuntana oli Lake Tekapo. Olin odottanut tätäkin paikkaa tosi kovin, mutta kuinkas kävikään. Satoi ja ukkosti koko päivän. Eli vietin päivän lukien kirjaa hostelli huoneessa ja rentouduin.
Perjantaina hypättiin taas bussiin ja siirryttiin maanjäristys kaupunkiin Christchurchiin. Siellä kävin vähän pyörimässä hostellin läheisyydessä, mutta eipä siellä juuri mitään ole. Sillon muutama vuos sitten ollut tosi paha maanjäristys tuhosi koko kaupungin ja niillä menee vuosikymmeniä sen korjaamiseen. Yks ihan hauska nähtävyys oli ostoskeskus, mikä oli tehty noista "shipping containereista".
Loppu illan katoinkin taas Netflixiä.
Lauantaina aamulla oli herätys 245 ja kyyti lentokentälle lähti 330. Lento takaisin ausseihin lähti kello 6 aamulla. Sniif. Oli kyllä tosi haikea fiilis.
Kuluneet 4 viikkoa Uudessa-Seelannissa oli aivan mielettömät! Uusi-Seelanti on kun joku satumaailma, ei sellasia maisemia vaan ole olemassa! Aivan mieletön! Lisäks tapasin niin monia ihmisiä ja koin niin monia uusia asioita. Aivan mielettömän ihanaa aikaa! <3 Aijon ehdottomasti mennä takaisin Uuteen-Seelantiin jossain vaiheessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti