Keskiviikkona oli taas aika vaellukselle. Ja täytyy kyllä sanoa, että tämä oli paljon kamalampi vaellus, kun se edellinen!! Paljon lyhyempi, mutta mun mielestä myös vaativampi. Tosiaan luvassa oli 8 kilometrin nousu. Ja se nousu alko HETI. Ja 8 kilometriä sä vaan kävelet ylöspäin. Ei oo tasasia kohtia, ei oo alamäkeä, pelkästään ylös ylös ylös. Lisäks ei oo mitään varjoa missään, vaan aurinko vaan paahtaa koko ajan.
Meitä lähti kävelemään Team Laura, Ingela + Will ja tiistain risteilyllä tapaamamme Malik. Pojat menivät omia aikojaan hirveetä vauhtia ylös, Laura käveli keskimmäisenä omaa vauhtia ja mä ja I laahustettiin perässä. Koko porukka oli ihan varma, että me käännytään takasin. Mekin oltiin ihan varmoja, että ei kävellä ylös asti.
Hitaasti mutta varmasti me kuitenkin saavutettiin huippu!! Meillä meni siihen about 4 tuntia. Pojat oli ehtinyt ylös 2h 45 minuutissa. Mutta pääasia on, että kaikki pääsi ylös!!
Ylhäällä syötiin lounas ja otettiin valokuvia ja nautittiin maisemasta. Olihan ne kyllä aivan upeat ja todellakin vaivansa arvoiset <3
Matka alaspäin sujui oikein leppoisasti. Mä ja Malik oltiin ekana alhaalla, meillä meni noin 2 tuntia. Muut tuli noin 30 minuuttia perässä.
Vaelluksen jälkeen käytiin suihkussa ja subarissa hakemassa leivät ja siirryttiin rannalle rentoutumaan. Seiskan aikaan oli heippojen aika, koska mun piti lähteä shuttlella toiseen hostelliin. Tosiaan toi Kiwi Experience takaa yleensä vaan ekan yön kaikilla pysäkeillä, joten loput pitää hankkia itse. Ja Wanakassa kaikki oli täyttä, joten mun uus hostelli oli noin 15 minuutin ajomatkan päässä.
Muut siirtyivät torstai aamusta bussin mukana Queenstowniin, mä jäin vielä muutamaksi yöksi.
Uuten hostelliin päästyä eka ääni mitä kuulen keittiöön päästyä on JVG:n Paluu Tulevaisuuteen… Selvisi, että hostellissa on sillä hetkellä ainakin 3 Suomalaista mun lisäksi. Mahtavaa… No mutta sain heti nenäni eteen letun ja nutella purkin, joten eipä ollut valittamista! Namnam <3
Nukkumaan menin jo joskus 10 aikaan. Torstaina pysyin sängyssä KOKO päivän. Oli vähän kuumetta ja koko pää ihan tukossa, joten nautin vihdoin ilmaisesta ja TOIMIVASTA wifistä ja katoin vaan Netflixiä koko päivän ja rentouduin <3
Meitä lähti kävelemään Team Laura, Ingela + Will ja tiistain risteilyllä tapaamamme Malik. Pojat menivät omia aikojaan hirveetä vauhtia ylös, Laura käveli keskimmäisenä omaa vauhtia ja mä ja I laahustettiin perässä. Koko porukka oli ihan varma, että me käännytään takasin. Mekin oltiin ihan varmoja, että ei kävellä ylös asti.
Hitaasti mutta varmasti me kuitenkin saavutettiin huippu!! Meillä meni siihen about 4 tuntia. Pojat oli ehtinyt ylös 2h 45 minuutissa. Mutta pääasia on, että kaikki pääsi ylös!!
Ylhäällä syötiin lounas ja otettiin valokuvia ja nautittiin maisemasta. Olihan ne kyllä aivan upeat ja todellakin vaivansa arvoiset <3
Matka alaspäin sujui oikein leppoisasti. Mä ja Malik oltiin ekana alhaalla, meillä meni noin 2 tuntia. Muut tuli noin 30 minuuttia perässä.
Vaelluksen jälkeen käytiin suihkussa ja subarissa hakemassa leivät ja siirryttiin rannalle rentoutumaan. Seiskan aikaan oli heippojen aika, koska mun piti lähteä shuttlella toiseen hostelliin. Tosiaan toi Kiwi Experience takaa yleensä vaan ekan yön kaikilla pysäkeillä, joten loput pitää hankkia itse. Ja Wanakassa kaikki oli täyttä, joten mun uus hostelli oli noin 15 minuutin ajomatkan päässä.
Muut siirtyivät torstai aamusta bussin mukana Queenstowniin, mä jäin vielä muutamaksi yöksi.
Uuten hostelliin päästyä eka ääni mitä kuulen keittiöön päästyä on JVG:n Paluu Tulevaisuuteen… Selvisi, että hostellissa on sillä hetkellä ainakin 3 Suomalaista mun lisäksi. Mahtavaa… No mutta sain heti nenäni eteen letun ja nutella purkin, joten eipä ollut valittamista! Namnam <3
Nukkumaan menin jo joskus 10 aikaan. Torstaina pysyin sängyssä KOKO päivän. Oli vähän kuumetta ja koko pää ihan tukossa, joten nautin vihdoin ilmaisesta ja TOIMIVASTA wifistä ja katoin vaan Netflixiä koko päivän ja rentouduin <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti